Oppimaan oppimisen arviointitutkimus

2027

Vuoden 2027 valtakunnallinen oppimaan oppimisen arviointitutkimus jatkaa yhdeksäsluokkalaisten osaamisen ja oppimisasenteiden seurantaa. Pääotos perustuu samoihin 82 tutkimuskouluun, jotka ovat osallistuneet arviointeihin vuosina 2001, 2012, 2017 ja 2024. Näin osaamisen ja oppimisasenteiden kehitystä voidaan tarkastella pitkällä aikavälillä.

Tutkimuksessa tarkastellaan osaamisen ja oppimisasenteiden kehitystä sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Tarkastelun kohteena ovat alueiden, koulujen, luokkien ja eri oppilasryhmien väliset erot. Tutkimuksessa käsitellään myös koulutuksellisia mahdollisuuksia, opinto-ohjausta, koulutususkoa ja tulevaisuususkoa. Oppilaiden arvioinneissa osoittamaa osaamista tarkastellaan suhteessa heidän saamiinsa päättöarvosanoihin.

Oppilasaineiston lisäksi tietoa kerätään rehtoreilta ja opettajilta. Tutkimuksessa kehitetään koulutuksen vaikuttavuuden tutkimusmallia ja tarkastellaan koulun johtamiseen, yhteisiin käytäntöihin, henkilöstön väliseen luottamukseen sekä oppimisen edellytyksiä ja oppimisasenteita tukeviin käytäntöihin liittyviä tekijöitä.

Vuoden 2027 tutkimukseen sisältyy noin 40 koulun lisäotos. Sen avulla tarkastellaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaamista ja oppimisasenteita sekä S2-opetuksen, perusopetukseen valmistavan opetuksen ja oppimisen tuen kohdentumista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulutuksellisia mahdollisuuksia, koulutustavoitteita, opinto-ohjausta sekä kouluarvosanojen ja arvioinneissa osoitetun osaamisen vastaavuutta.

Lisäotoksessa hyödynnetään myös arviointitehtäviä, joiden tavoitteena on soveltua paremmin suomen kieltä vielä opetteleville oppilaille. Näiden avulla tutkitaan, missä määrin arviointitehtävät onnistuvat mittaamaan oppilaiden osaamista tilanteessa, jossa opetuskielen taito on vielä kehittymässä.

Tutkimuksen toteuttavat Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA.

2024

Vuoden 2024 valtakunnallisessa oppimaan oppimisen arviointitutkimuksessa selvitettiin Suomen yhdeksäsluokkalaisten osaamista ja koulunkäyntiä koskevia asenteita. Tuloksia verrattiin vuosien 2001, 2012 ja 2017 arviointeihin. Tutkimus sisälsi myös kyselyt opettajille ja rehtoreille.

Oppilaiden osaamista mitattiin matemaattista ajattelua, luetun ymmärtämistä ja ongelmanratkaisukykyä mittaavilla tehtävillä. Suoriutumista tarkasteltiin myös suhteessa matematiikan ja äidinkielen päättöarvosanoihin. Koulua ja oppimista koskevilla kyselyillä tutkittiin oppilaiden asenteita ja niiden yhteyttä oppimistuloksiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista sekä koulujen, luokkien ja oppilasryhmien välisiä eroja. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa sukupuoli, äidin koulutus, tehostettu ja erityinen tuki, maahanmuuttotausta, luokka sekä painotettu opetus.

Tutkimuksessa kehitettiin myös koulun vaikuttavuutta koskevaa tutkimusmallia. Opettajakyselyssä tarkasteltiin muun muassa koulun yhteisiä käytäntöjä, koettua kuormitusta, henkilökunnan välistä luottamusta sekä opetuksen ja palautteen käytäntöjä. Rehtorikyselyssä kerättiin tietoa koulun resursseista, toimintaedellytyksistä ja johtamisesta.

Arviointiin osallistui yhteensä 124 koulua eri puolilta Suomea. Pääotoksen oppilasaineistoon kuului 6 738 oppilasta. Lisäotokseen kuului 2 012 oppilasta, joilla testattiin myös uusia tehtävätyyppejä.

Tutkimuksen tuloksia on julkaistu ensitulosraportissa sekä vuonna 2026 julkaistussa vertaisarvioiduista artikkeleista koostuvassa teoksessa.

2017

Vuoden 2017 arviointi oli osa peruskoulun päättävien oppilaiden osaamisen ja oppimisasenteiden valtakunnallista seurantaa. Samoissa tutkimuskouluissa eri vuosina kerätyt vertailukelpoiset aineistot mahdollistavat osaamisessa ja oppimisasenteissa tapahtuneiden muutosten tarkastelun pitkällä aikavälillä.

2012

Vuoden 2012 arviointi jatkoi vuonna 2001 aloitettua valtakunnallista seurantaa. Peruskoululaisten oppimistulosten lasku havaittiin oppimaan oppimisen arvioinneissa ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Vuoden 2012 aineisto kuuluu samaan vertailusarjaan muiden mittauskertojen kanssa ja mahdollistaa yhdeksäsluokkalaisten osaamisen ja oppimisasenteiden muutosten tarkastelun pitkällä aikavälillä.

2001

Vuoden 2001 valtakunnallinen arviointi muodostaa seurannan lähtöpisteen. Kansallisesti edustavaan kouluotokseen kuului 82 tutkimuskoulua.

Samat tutkimuskoulut muodostavat pohjan myöhemmille vuosien 2012, 2017, 2024 ja 2027 arvioinneille.