Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
REAL tutkimuskeskuksessa tutkitaan oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukea laajasti eri näkökulmista. Tutkimus kohdentuu niin tukijärjestelmään systeemitasolla, tuen tarjontaan ja alueellisiin eroihin kuin kohdennetumpiin aiheisiin ja arviointitutkimuksiin. Tutkimustoiminta limittyy useimpiin tutkimuskeskuksen hankkeisiin ja aineistoihin kuitenkin siten, että tulokulma on oppimisen ja koulunkäynnin tuessa. Tarkastelemme tutkimuskohteita myös kaikilla eri tasoilla mikrotasosta makrotasolle. Esimerkiksi Tuettu-tutkimuksessa kohteena on inkluusio opetuksen toteutuspaikan näkökulmasta ja PISA-tutkimuksen vuosien 2018 & 2022 kierroksilla yhtenä näkökulmana on oppimisen ja koulunkäynnin tukea saaneiden oppilaiden osallistuminen ja suoriutuminen PISA-tutkimuksessa. Lisäksi Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana -tutkimuksessa, korona-ajan koulunkäyntiä on selvitetty oppimisen ja koulunkäynnin tuen näkökulmasta.
Tuen vaikuttavuuden arviointi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Tampereen kaupunkiseudulla (2024–2025)
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuen toteutumista, järjestelyitä ja osaamistarpeita Tampereen kaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Tutkimuksen tilasi Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisen palvelu Osake. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Tampereen kaupunkiseudun kuntien käyttöön tuen järjestelyiden kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arvioinnit tuottivat eri koulutusasteiden välillä mahdollisimman pitkälti vertailukelpoista tietoa, mutta arvioinneissa käsiteltiin myös eri koulutusasteille kohdistuvia teemoja.
Aineistoina käytettiin kyselyaineistoa ja haastatteluaineistoa. Kyselyaineisto kerättiin keväällä 2024 Tampereen ja sen ympäryskuntien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajilta ja johtajilta (N=451). Haastatteluaineisto kerättiin syksyllä 2024 järjestämällä fokusryhmähaastattelut nivelvaiheiden opettajille (N=23).
Tutkimuksen toteuttamisesta vastasi REAL-tutkimuskeskus Tampereen yliopistosta. Osakkeen vastuualueena oli löytää tutkimukseen osallistujat.
Hankkeen loppuraportti julkaistaan 2025.
Selvitys opetuksen järjestäjien näkemyksistä tuen järjestelyistä kunnissa (2022)
Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnissa käytössä olevia käytänteitä ja niitä ohjaavia periaatteita oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaan perustettu Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmisteleva työryhmä. Työryhmän selvitykselle asettamat keskeiset kysymykset olivat:
Miten tehostetun ja erityisen tuen rajapinta määrittyy?
Millaisiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeisiin perustuen yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarjotaan oppilaille?
Mitä konkreettisia tuen muotoja sisältyy tuen eri tasoille?
Aineistona käytettiin opetuksen järjestäjien oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiantuntijoilta kerättyä valtakunnallista kyselyaineistoa keväältä 2021 (N = 189 opetuksen järjestäjää). Kyselyn yhteydessä kuntien tuen järjestelyitä kartoitettiin myös kolmen oppilasesimerkin avulla. Pääkysymyksiin liittyvän tiedonkeruun lisäksi kyselyssä kerättiin tietoa oppimisen ja koulunkäynnin tuen kannalta keskeisistä teemoista, jotka nousivat aiemmista tutkimuksista ja selvityksistä. Tällä tavoin pyrittiin täydentämään käsitystä tuen tasojen eroista ja yhtäläisyyksistä.
Tutkimushankkeen toteuttivat REALin tutkijat Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa.
Julkaisutiedote:
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen käytänteet ja linjaukset vaihtelevat kunnittain
Raportti julkaistiin Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-802-1
Lintuvuori, M. & Irene R. (2022). Oppimisen ja koulunkäynnin tuki - Selvitys opetuksen järjestäjien näkemyksistä tuen järjestelyistä kunnissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 6:2022. Opetus- ja kulttuuriministeriöOppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet (2018)
Hankekokonaisuuden päätavoitteina oli selvittää, a) miten lapsen tai oppilaan oikeus tukeen toteutuu varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa mukaan lukien vaikutukset toisen asteen koulutukseen pääsyyn, b) millainen merkitys tuen toteutuspaikalla on oppilaan oppimiseen ja oppimisasenteisiin sekä c) miten valtionosuusjärjestelmän muutos näkyy tuen toteutumisessa.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osatavoitteet olivat: tuen alueellinen vaihtelu ja erityisen tuen käytännöt, tuen toteuttamispaikka ja oppiminen sekä seuranta.
Perusopetuksen osatavoitteet olivat: alueellisten erojen selvittäminen, tuen toteutuspaikan merkitys, erityistä tukea saaneiden oppilaisen sijoittuminen toisen asteen opintoihin, tukijärjestelyt, valtionosuusjärjestelmän muutoksen vaikutukset.
Tutkimushanke toteutettiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana ja sen toteutti konsortio, johon kuuluivat Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Julkaisutiedote:
Selvitys erityisopetuksen kehittämistarpeista varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa valmistui
Raportti julkaistiin Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-606-5
Vainikainen, M.-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T. Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E., Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, R., Keskinen, H-L. & Hotulainen, R. (2018). Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 55/2018. Valtioneuvoston kanslia. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt ja niiden alueelliset erot – jatkoselvitys (2019)
Jatkoselvityksen tavoitteena oli oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyiden alueellisten erojen tarkastelu. Pääpaino tarkastelussa perustui kuntaesimerkkiaineistoon, joka koostui kyselyaineistoista 14 näytekunnan opetustoimen edustajilta, rehtoreilta ja opettajilta. Muina aineistoina käytettiin vuoden 2018 koulutustilastoja ja yhteisvalintarekisteriin yhdistettyä PISA 2018-aineistoa.
Tulokset raportoidaan tieteellisissä artikkeleissa, joiden keskeisistä tuloksista on koostettu yhteenveto (julkaisematon loppuraportti) opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön.
Lintuvuori, M., Hienonen, N., Lindgren , E., Asikainen, M., & Vainikainen, M-P. (2020). Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt ja niiden alueelliset erot - jatkoselvitys. Julkaisematon loppuraportti. Yhteyshenkilöt:
Meri Lintuvuori
meri.lintuvuori@tuni.fi
+358 50 4484007
Ninja Hienonen
ninja.hienonen@tuni.fi
+358 50 3182273
Tiedotteet ja uutiset
